Lyhyesti: Monet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, kuten rollaattorit, kyynärsauvat ja suihkutuolit, saa hyvinvointialueelta maksutta lainaan. Itse hankittaviin arjen apuvälineisiin voi joissain tilanteissa saada taloudellista helpotusta Kelan etuuksista tai verotuksesta, mutta Kela ei pääsääntöisesti toimi apuvälineiden lainaajana.
Kun oman vanhemman tai puolison liikkuminen alkaa horjua tai muisti heikkenee, apuvälineet tulevat ajankohtaisiksi usein yllättäen. Tyypillinen tilanne on sairaalasta kotiutuminen: kotona pitäisi yhtäkkiä olla rollaattori, suihkutuoli ja tukikahvat, eikä kukaan ole kertonut mistä ne saa ja kuka ne maksaa. Ennen kuin ostat apuvälineen itse, kannattaa selvittää, kuuluuko se julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluun tai jonkin muun tuen piiriin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä kuuluu hyvinvointialueelle, missä Kela ja verottaja auttavat, ja mikä jää perheen itsensä hankittavaksi.
Hyvinvointialue lainaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet maksutta
Vuoden 2023 alusta vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Apuvälineitä saa yleensä maksutta lainaan, kun niille on todettu lääketieteellinen tarve. Lainauspalveluun voi kuulua esimerkiksi:
– rollaattorit ja kävelykepit
– kyynärsauvat
– pyörätuolit
– suihkutuolit ja -jakkarat
– wc-istuimen korottajat
– sängyn laidat ja nousutuet
– tarttumapihdit ja muut pienet toimintakykyä tukevat välineet
Apuvälineen tarpeen arvioi ammattilainen, kuten lääkäri, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti.
Arvioinnissa huomioidaan henkilön toimintakyky, elämäntilanne ja ympäristö. Joissain tilanteissa perusvälineen voi saada suoraan apuvälinepalvelusta ilman erillistä lääkärin lähetettä. Käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain.
Lyhytaikaisessa tarpeessa apuvälineen lainaaminen voi olla joustavaa. Esimerkiksi leikkauksesta toipuva voi tarvita kyynärsauvoja vain muutaman viikon. Apuvälinepalveluun kannattaa olla yhteydessä oman hyvinvointialueen kautta. Sairaalasta kotiutuessa kannattaa kysyä apuvälinearviosta jo ennen kotiutumista.
Asunnon muutostyöt: kaiteet, luiskat ja kynnykset
Hyvinvointialue voi vammaispalvelulain mukaisena esteettömän asumisen tukena korvata välttämättömiä asunnon muutostöitä, kuten tukikahvojen ja kaiteiden asennuksia, luiskia tai kynnysten poistamista.
Kaikki ikäihmiset eivät kuitenkaan automaattisesti saa muutostöitä maksutta. Muutostöitä haetaan hyvinvointialueen vammaispalveluista, ja niiden tarve arvioidaan yleensä ammattilaisen kanssa. Lisäksi Varke eli Valtion tukeman asuntotuotannon keskus myöntää korjausavustusta, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden tai vammaisten henkilöiden kotitalouksille. Avustukseen
vaikuttavat myös tulot ja varallisuus. Varken korjausavustusta voidaan myöntää esimerkiksi korjauksiin, joilla parannetaan asunnon esteettömyyttä tai turvallisuutta. Avustus koskee omistusasuntoja, ja korjaustöitä ei yleensä saa aloittaa ennen avustuspäätöstä.
Mitä Kela korvaa ja mitä ei
Kelan ja hyvinvointialueen roolit menevät tässä helposti sekaisin. Hyvinvointialue vastaa pääsääntöisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä, joita tarvitaan liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin. Kela puolestaan tukee taloudellisesti tilanteissa, joissa sairaus tai toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Kela voi tietyissä tilanteissa myöntää apuvälineitä myös työhön ja opiskeluun.
Tärkein ikäihmisen kannalta on eläkettä saavan hoitotuki. Sitä voi saada henkilö, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt vähintään vuoden ajan ja joka tarvitsee säännöllisesti apua, ohjausta tai valvontaa. Hoitotuessa on kolme tasoa. Tuen määrä riippuu avun tarpeesta ja siitä, kuinka paljon sairaus tai vamma vaikuttaa arkeen. Pelkkä apuvälineiden käyttö ja tarve ei kuitenkaan oikeuta hoitotukeen.
Hoitotuen lisäksi Kela voi maksaa esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukea sekä korvauksia lääkkeistä ja terveydenhuollon matkoista.
Verottajalta helpotusta työhön, ei laitteisiin
Kotitalousvähennystä voi saada kotona tehtävän työn osuudesta. Se voi koskea esimerkiksi tukikahvojen tai kaiteiden asentamista, siivousta tai hoivatyötä. Kotitalousvähennystä ei saa itse laitteen tai materiaalien hinnasta eikä matkakuluista. Vähennyksen prosenttiosuus, omavastuu ja enimmäismäärä voivat muuttua vuosittain. Myös aikuinen lapsi voi tietyin edellytyksin saada kotitalousvähennyksen vanhempansa tai isovanhempansa kotona teettämästä työstä, jos hän maksaa työn itse.
Kaikki arkea helpottavat tuotteet eivät kuulu apuvälinepalveluun
Vaikka julkinen apuvälinepalvelu kattaa paljon, kaikki arjen tuotteet eivät kuulu sen piiriin. Julkisen apuvälinepalvelun ulkopuolelle jäävät usein esimerkiksi kalenterikellot, lääkkeiden annostelijat ja muistuttajat, paikantimet, ruokailun apuvälineet kuten nokkamukit ja paksuvartiset aterimet, liukuestematot ja pienet turvallisuustuotteet. Rajaus ei kuitenkaan perustu yksittäisen tuotteen nimeen, vaan sen käyttötarkoitukseen ja käyttäjän yksilölliseen tarpeeseen. Turvapuhelin voi puolestaan kuulua hyvinvointialueen kotihoidon tukipalveluihin, jolloin siitä peritään yleensä kuukausimaksu.
Kun ostat itse: näin vältät turhat kulut
Jos apuväline tai muu tuote jää itse hankittavaksi, kannattaa ennen ostamista arvioida tarkasti, mitä sillä halutaan ratkaista. Ammattilaisen apu on hyödyllistä etenkin silloin, kun kyse on liikkumisesta tai kaatumisriskistä. Tarkista ainakin tuotteen mitat, käyttäjän painoraja ja se, miten helposti tuotteen voi palauttaa.
Teknisissä tuotteissa, kuten paikantimissa, kannattaa huomioida myös se, tarvitseeko laite SIM-kortin, verkkoyhteyden tai erillisen kuukausimaksun.
Muistilista omaiselle
- Aloita hyvinvointialueen apuvälinepalvelusta.
- Jos kyse on sairaalasta kotiutumisesta, kysy apuvälinearviosta jo ennen kotiutumista.
- Selvitä mahdolliset asunnon muutostyöt ja Varken avustus.
- Tarkista Kelasta, voisiko hoitotuki tulla kyseeseen.
- Selvitä kotitalousvähennyksen mahdollisuus asennus- ja muutostöihin.
- Jos ostat itse, tarkista mitat, painorajat ja palautusehdot.
Lopuksi:
Kokonaisuus on lopulta selkeä: maksuttomat lainattavat apuvälineet tulevat hyvinvointialueelta, Kela ja verottaja keventävät kustannuksia rahallisesti, ja perheen itse hankittavaksi jäävät lähinnä arjen pientuotteet. Tärkeintä on, ettei omaisen tarvitse selvittää tätä yksin: apuvälinepalvelun ammattilaiset neuvovat maksutta, ja hekin toivovat, että apu löytää perille ajoissa.
Kirjoittaja: Aarni, seniorituki.fi.
Seniorituki on suomalainen verkkokauppa, joka on erikoistunut ikäihmisten ja muistisairaiden apuvälineisiin ja turvallisuustuotteisiin. Artikkelin tarkoitus on auttaa omaisia selvittämään julkiset palvelut ja tuet ennen mahdollisia omia hankintoja.
Lähteet
● Oman hyvinvointialueen apuvälinepalvelut (yhteystiedot hyvinvointialueen verkkosivuilta) –
hyvinvointialueet löytyvät täältä
● Suomi.fi: Apuvälineet
● THL: Apuvälinepalvelut ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden valtakunnalliset luovutusperusteet
● Finlex: Vammaispalvelulaki 675/2023
● Kela: Eläkettä saavan hoitotuki
● Kela: Eläkkeensaajan asumistuki
● Verohallinto: Kotitalousvähennys
● Varke, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus: Korjausavustukset iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin
Tiedot ja lähteet tarkistettu vuonna 2026. Etuuksien, palveluiden ja korvausten ehdot voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa myös suoraan viranomaisilta ja omalta hyvinvointialueelta.
Huomio: Finlexin sivulla laki 675/2023 näkyy ajantasaistettuna, vaikka alkuperäinen säädös on vuodelta 2023 ja tuli voimaan 1.1.2025. Varken nykyinen ohje puolestaan vahvistaa, että kyseinen korjausavustus koskee omakotitalon tai asunto-osakkeen korjaamista ja siihen liittyy tulo- ja varallisuusrajoja.